*

tmopieppo

Sienten harrasteviljely - Siitake

  • Puut, pora ja ymppi.
    Puut, pora ja ymppi.
  • Päätyjen kontaminaatiot sahattu pois.
    Päätyjen kontaminaatiot sahattu pois.
  • Reiät ja päädyt vahataan
    Reiät ja päädyt vahataan
  • Vahatut
    Vahatut
  • Puut säilytyspaikallaan. Ruukut kastelua varten.
    Puut säilytyspaikallaan. Ruukut kastelua varten.
  • Itiöemän alku
    Itiöemän alku
  • lisää
    lisää
  • valmis lakki
    valmis lakki
  • Hyviä pihvejä.
    Hyviä pihvejä.
  • Verrattain väkevä itiöimään. Jokunen sata miljoonaa itiötä.
    Verrattain väkevä itiöimään. Jokunen sata miljoonaa itiötä.

Terve.

Monikin kotipuutarhuri ja sieni-ihminen on varmasti miettinyt joskus kuinka sieniä voisi viljellä hallitusti, kuten esim. perunaa voi. Suorasukainen vastaus kysymykseen on, että verrattain helpohkosti. 

Niinpä koostan tähän ohjeen kuinka voitte viljellä mm. Siitakesientä (Lentinula edodes) Suomessa, käyttäen kasvualustana lehtipuisia pöllejä.

Enemmittä pölinöittä asiaan. 

Tarvittavat materiaalit

-Lehtipuupöllejä - suosittelen koivua tai tammea. Saarni käy myös.Havupuut, omenapuu ja pihlaja eivät kelpaa kasvualustaksi. Mitat: noin 800-1200 mm pitkä ja noin 150-300 mm halkaisijaltaan.

 -Ymppi = Sienen "siementä" kutsutaan ympiksi. Lahottajasienten, kuten Shiitakeen rihmasto myydään useimmiten joko puruun, tai kätevimmin puutulppiin kasvatettuna. Tässä esimerkissä käytetään puutulppia. Puutulppien hinta liikkuu 20-50 eurossa/100 tulppaa - niillä ymppää muutamia pöllejä. Ymppiä ja muita sienten kasvatukseen liittyviä materiaaleja toimittaa useampikin luotettava nettikauppa.Esim. *KVG***Gluckspilze****(kun ei saa mainostaa) 

- Porakone ja 9,5 -10 mm pora. En suosittele akkuporakoneita tähän työvaiheeseen.

- Mehiläisvahaa ja sulatuslaitteisto vahalle. Sivellin vahan levitykseen. 

- Vesiastia pöllien upottamiseksi veteen.

- Moottorisaha tai sahaaja.

Työkuvaus ja ajoitus

Puut kaadetaan helmi-huhtikuussa ja karsitaan niin, että sen kuori vaurioituu mahdollisimman vähän. Oksan kantaa jätetään hieman. Säilötään irti maasta.  Jos puun ostaa, niin kannattaa valita kuoriviaton tukin pätkä. 

Muutamia viikkoja ennen ymppäämistä tilataan ymppi. Ymppi säilyy jääkaapissa viikoista kuukausiin, mutta se kannattaa käyttää nopeasti saapumisen jälkeen. Nettihauilla "spawn plug" löytyy helpohkosti useita toimittajia. 

Suosittelisin tekemään siirrostuksen toukokuun puolivälin, kesäkuun puolivälin tienoilla. Siirrostuksen ajankohtaa ennen pöllit upotetaan veteen kahdeksi päiväksi. Pöllien tulee olla kokonaan veden alla. Upotuksen jälkeen pöllit saavat kuivaa seuraavaan päivään.  

Siirrostuspäivänä puiden päästä sahataan pois noin viiden sentin, kymmenen sentin siivu, koska päätyihin on ehtinyt leviämään luonnosta kilpailevia sienilajeja.

Seuraavaksi porataan pölleihin noin 50-100 reikää suhteellisen tasaisella jaotuksella. Reiän syvyys saa olla noin 10 mm ymppäyspuutappia syvempi. Liian syvästä reiästä ei ole mitään hyötyä.  

Ymppäystapit työnnetään/isketään reikiin.  Kädet kannattaa vähintään pestä ennen tätä, sillä homeitiöitä ja muita kilpailevia lajeja ei kaivata tässä projektissa.

Tämän jälkeen sulatetaan mehiläisvaha esim. teräksisessä vadissa/kattilassa. Vahan ollessa sulana, sillä sivellään kaikki reiät ja kuorivauriot umpeen puusta. Myös päädyt vahataan mieluiten useampaan kertaan. Pienemmän puun päätyä voi jopa kastaa vahassa, kunhan työvaiheessa ottaa yleisesti ottaenkin huomioon normaalit tervejärkiset turvallisuusseikat.

Puut säilötään talon/mökin/tontin/alueen/taloyhtiön pimeimmässä, kosteimmassa  kolkkassa, vinosti toinen pää irti maasta, tai pystyssä maahan kaivetuissa kuopissa. Puut peitetään esim. vanhalla matolla tahi juuttisäkillä. Talvella pöllien päälle kannattaa luoda lunta - jos lunta on.

Sitten ne unohdetaan sinne vuodeksi pariksi. Tai kolmeksi.  

Ylläpito ja sadotus

Ylläpidoksi riittää etteivät puut pääse kuivamaan. Kuivuminen voi tuhota rihmaston jopa kokonaan.

Sadotusta voi koettaa toisena vuonna. Se tapahtuu niin, että pölli muistetaan/otetaan lepotilastaan juhannuksen jälkeen ja upotetaan veteen päiväksi pariksi. Liian pitkän upotus ei ole hyvästä. Tämän jälkeen puu asetetaan joko pystyyn, tai vinosti varjoisaan paikkaan. Japanissa puita muksitaan krikettimailan näköisellä puunuijalla upotusvaiheessa. Toimen tarkoitus on ilmeisesti aiheuttaa kuorivaurioita joista itiöemät pääsevät puskemaan esille. En epäile hetkeäkään etteikö sillä jotain vaikutusta olisi ja tätä menettelyä olen käyttänyt - tosin kirveen hamaralla olen kevyesti muksinut tukkeja.   

Viikon, toisen tai kolmannen tienoilla voi huomata vahatulppien työntyvän ulos puusta. Näihin kohtiin tulevat ensimmäiset itiöemät. 
Itiöemän muodostuminen kestää vajaan viikon jolloin ne voi kerätä nautittavaksi. 

Satoa tulee muutamia kertoja kaudessa, lämmöstä sekä upotuskerroista riippuen. Sadon koko liikkuu sadoista grammoista kiloihin - omista kahdesta hedelmöivästä pöllistä irtoaa kaudessa ehkä korillinen syötävää - suurimmat lakit ovat painaneet noin 250 g. 

 Hajanaista asiasta

-Satoa tulee hitaasti mutta varmasti, jos rihmasto ehtii valtaamaan pöllin muilta lahottajilta. Siinä tapauksessa satoa on odotettavissa useita vuosia puun massasta riippuen. Siitake on aggressiivinen leviämään ainakin koivussa ja tammessa.  

-Onnistuu ainakin III-kasvuvyöhykkeen korkeudella. Kuvissa näkyvät pöllit aliymppäsin - eli laitoin vain 40 tulppaa/pölli. Siksi ne hedelmöivät vasta kolmantena vuonna.  

-Siitake on valkolahottaja - rihmaston leviämisen voi nähdä vahattujen päiden läpi puhtaan valkoisena kasvustona. 

- Onnistumismahdollisuus on jossain + 75%. Käsien peseminen ymppäysvaiheessa kannattaa, sekä sydänpuulahoisten puiden välttäminen.  Yleisesti ottaen puhtaus on sienten viljelyn tärkeimpiä kohtia. 

-Leppää ei kannata käyttää vaikka se onkin puulajina hyvä lahottajien kasvatukseen. Nimittäin lepän kuori pettää liian nopeasti luonnon armoilla. Puupurukasvatuksessa leppä on omiaan. 

- Melassin lisääminen upotusveteen voi toimia "sadotusliipaisimena" ja lisätä satoa hieman.

- Moni muukin lahottajasieni on viljeltävissä - esim. talvijuurekas tuntui leviävän pelkästään lakkeja pitkän maakannon nokkaan asettamalla. Tästä myöhemmin juttua. Suomessa menossa lie parikin kokeilua tuottaa koivunkantosieni/kuusilahokkaymppiä harrastajille. Purukasvatuksella voi tuottaa sisätiloissa lukuisia eri lajeja.   

- Suosittelen asiaa kaikille innokkaille kotipuutarhureille, sieni-ihmisille, mökkeilijöille, siirtolapuutarhoille, kouluille projektiksi jne. 

Käyttökohteita

Siitake on erittäin "lihaisa", jämäkkä sieni. Siitä teette maittavat kastikkeet, pannusienet soijalla, vuokaleivän päälliset sipulin ja vaikka pekonin keralla sekä keitot maittavat. Tietenkin. Reseptiikka jääkööt kunkin innokkaan sieneilijän kokeiltavaksi. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitos. Siitake on tosiaan ruokaisa sieni, eli pitää hyvin näläntunteen poissa, toisin kuin vaikka hampurilainen.

T Piepponen

Olkaa hyvä.

Kyllä pitää paikkaansa. Hyvä ystävä ja armoton ammattikokki pisti siitä viikonloppuna japsityylin pannusienet kanttarellillä. Kalaa siinä ja vähän grillivihneitä ja avot kun oli maha täynnä eikä ähkystä tietoakaan.

Siellä pohjoisempana kannattaisi testata. Voi olla ehkä mahdollista, että voisin toimittaa ymppiä ensi keväänä, jos vain elo suopi. Tai itiöruiskun joka olisi se lähimpänä luonnollista leviämistä oleva tapa testailla. Tai sitten voisi tilata esim. kimpassa 1000 tulppaa - hintakin laskee siinä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

OK, olen kiinnostunut. Mikä on kustannustaso tapeilla noin arvolla? Koivupöllit kyllä löytyy.

T Piepponen Vastaus kommenttiin #7

Jos itiöistä saa tehtyä vain yhden puhtaan maljaviljelmän niin silloin siitä voi tehdä kiloittain jyväymppiä-> josta taas voi tehdä kiloittain tulppaymmppiä jne..

100 tulppaa jotain parikypää/vaihtoa johonkin romuun, tai jotain. En nyt vielä voi varmaksi sanoa mitään. Ulkoa otetuista itiöissä on vähän homemahdollisuutta joka kusee koko homman pahimmoillaan.

Ostotapit maksaa jotain parisataa/1000 tulppaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Eli satku mieheen ei kuulosta pahalta. Olen mukana, jos keväällä päätät tilata.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #10

Eräässä (eurooppalaisessa) nettikaupassa oli 1000 kpl erä 157 euroa ennen posteja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #15

Postikuluihin uppoaa loppu, eli jos saan kolme kiloa siitaketta olen omillani, edellyttäen että harrastukselle ei lasketa oman työn kuluja.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Shiitakkeella on yllättävän paljon hyviä ominaisuuksia. Hyvä ohje sinulla kasvattajaksi ryhtyville.
Shiitakkeen lääkinnällisiä ominaisuuksia on tutkittu runsaasti:

Ehkäisee kasvaimien muodostumista
Voimakas antiviraalinen vaikutus
Parantaa immuunijärjestelmän toimintaa
Voi auttaa erilaisissa allergioissa
Voi olla apua hampaiden reikiintymistä vastaan
Tukee maksan toimintaa

http://www.raikasweb.com/instant-maitake-ja-shiitake

Miten olisi matsutake. Onnistuisiko senkin kasvatus? En tunne sitä ollenkaan, mutta jostakin olen sen hyvistä ominaisuuksista lukenut.

Maailmalla on tutkittu paljon viljelysienten terveyttä edistäviä, ylläpitäviä ja sairauksia parantavia ominaisuuksia. Monien tutkimuksien tulokset ovat antaneet lupaavia tuloksia viljelysienten ja niiden yhdisteiden suotuisista terveysvaikutuksista ja niiden mahdollisista lääketieteellisistä sovelluksista.

Osterivinokkaan mahdollisista terveysvaikutuksista parhaiten dokumentoitu lienee sen veren kolesteroliarvoja laskeva vaikutus. Osterivinokkaan on havaittu sisältävän lovastatiinia, joka estää kolesterolia syntetisoivaa entsyymiä toimimasta.

http://personal.inet.fi/yritys/saturinteensieni/ti...

T Piepponen

Matsutake lienee mykorritsasieni - eli se elää symbioosissa jonkin puun (männyn?) kanssa.
Mykorritsasienten itiöemien tuoton varmuuteen pyrkivän viljelyn voi unohtaa näin aluksi. Sama juttu siis kanttarellillä, vaikkakin sitä voi levittää rihmastona esim. lakkeja melassissa uittamalla ja kyseistä liuosta kohdepuiden juuristoon ruiskuttamalla.

Kaikki tähän asti näkemäni dokumentit mykorritsasienten kasvattamisesta ovat kuitenkin lähinnä naurettavia. Sehän tästä mielenkiintoista tekeekin. Ku ei sitä voi koskaan tietää kuka sen yleispätevän kasvatusreseptin keksii.

Tällaisena testinä puhdasviljelin kartiohuhtasienen maljassa ja tein siitä jyväympin, jonka lisäsin poltettuun ja vahvasti kalkittuun maahan. Saa nähdä....En pidätä hengitystä.

Osterivinokas on kuuluisa siitä, että se itiöi kasvatustiloissa jopa hengitysoireita aiheuttavin itiömäärin. Sekä siitä, että se leviää jopa viikossa normaaliin kasvatuspussiin johon mahtuu noin 4 kiloa purua. Useimmat lajit ottavat yli kuukauden. Joku eurooppalainen jannu on kasvattanut osterivinokkaita vanhoissa kirjoissa - siis kasvuaineena se kirja.

Sienten lääkinnällinen kemia on mielenkiintoinen alalaji, mutten ota siihen sen enempää kantaa. Meiltä kuitenkin puuttuisi noin kolmannes-puolet kaikista lääkkeistä ja apu/makukemiasta ilman sieniä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hylätyt kirjat saisi näin hyötykäyttöön: "Joku eurooppalainen jannu on kasvattanut osterivinokkaita vanhoissa kirjoissa - siis kasvuaineena se kirja." En ole kirjojen polttaja, enkä niistä kovin helpolla luovukaan, paitsi kaksoiskappalesattumista.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ei stna. Nytkö se minun pitää tähänkin hurahtaa.

T Piepponen

Kannattaa kokeilla r-kele.

Sinne vaan kompostin taa varjoon pistää.

Osterivinokas onnistuu luultavasti nopeimmin - jopa vuuvessa. Tai sitten perisuomalainen Koivuvinokas, josta olisikin muistissa yksi näytepaikka.

Kevättä kohti jos muistutat niin saatan saada tehtyä tulpat ite ja jaeltuun niitä etiäpäin. (vaikkakin eräässä nettikaupassa on ukaasi ettei ymppiä saisi itse valmistaa..)

Tuolla on virhe: "Spawn dowel" oli se oikeampi nimi tulpille nettihauissa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

No siellä ei kompostin takana mitään kasvakkaan, tilaa on.

Miten niin ei saa valmistaa ite? Etkös sinä kuitenki valmista?

T Piepponen Vastaus kommenttiin #8

Siellä ostosopimuksessa on sellainen maininta jotenkin epäselvästi muistaakseni. Että "Rihmaston jatkojalostaminen kaupallisissa tarkoituksissa on jyrkästi ja jytäkästi kielletty eurooppalaisen aasinhatturangaistuksen uhalla." Tai jotain sellaista pieniprinttistä pälinää.

Vuan voihan sen lahjoittaakin, tai vaikka vaihtaa - jos saa tehtyä kliinin viljelmän.

Se tuossa "strainissa" olisi etuna, että se on ehtinyt tottumaan ilmastoon ja kasvumateriaaliinsa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #11

Kuulostaa aikamoiselta huuhaalta tuo. Että ei saa sientä levittää. Huhhahhei. Tilaa sitten jostain muualta.

Esim.

http://www.ebay.co.uk/itm/50-Organic-Shiitake-Mush...

T Piepponen Vastaus kommenttiin #13

Lions manea (Hericium erinaceus) - sukua Koralliorakkaalle - olen kasvattanut purussa.

On hiton oikukas ja pienisatoinen, vaikein noista testaamistani kolmesta lajikkeesta, mutta onnistuessaan eittämätöntä ykköstä.

Paul Stametsin kirjoissa puhutaan, että Hericium erinaceus on huono leviämään pölleihin. Kantoja ovat ympänneet sillä, mutta enemmän se luonnossa kai kasvaa vaurioittuneesta kitupuusta, tammessa.

Iipeistä saa joo halvalla.

Käyttäjän tomminummelin kuva
Tommi Nummelin

Hah haa, sama ensireaktio. "Voi hiisi, tääkö on nyt se seuraava rahareikä."

Piepposelle kiitokset eri hienosta postauksesta!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ihana ajatus, että saisi syödä siitakesieniä niin paljon kuin haluaisi - ei oisi huono ajatus ollenkaan. Olen välillä ostanut Stokkalta paketin nätisti pahvipakkaukseen aseteltuja siitakesieniä ja 3-4 kappaleesta on saanut pulittaa viitisen euroa, joten arvokkaita ovat, mutta upean makuisia.

Hyvät ohjeet ja tarkat kuvat. Kiitos kaunis Piepponen!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Samaa mieltä, ja riapoo kun niitä ei voi kasvattaa kerrostalossa.

T Piepponen

Yhteisvastausta

#19. Nummelin. Kiitos kiitoksista. Ei se niin tyyristä ole kun ei ala liiasta haaveilemaan.

#16. Kelhu. Niin paitsi, että ***shiitakedermatiitin*** mahdollisuuden vuoksi sitä ei pidä liian taajaan nautiskella, vaikka hyvä onkin. Eikä tuo nyt niin satoisaa puuhaa ole - ovat aika pitkälle osoittaneet pölliviljelyn ilman proteiinimuokkauksia taloudellisesti kannattamattomaksi. Siksi sitä on mukava ja leppoisa harrastaa. Tusina pöllejä kyllä tuottaisi jo aika hyvän potin kuivattavaksikin asti. Yleisesti myynnissä oleva lajike on joko eri kuin esimerkkini lajike, tai sitten se kerätään turhan pienenä.

#20. Nylund. Mutta ehkä jossain siellä on piha-alue johon tälläista kokeilua voisi ehdottaa yhteisenä? Eikä sen tietysti pakko ole olla metrin pölkky vaan vaikka puolimetrinen. Ehkä jonkun jopa kannattaisi kokeilla käytännössä saako pienehkön siitakeklapin säilymään elossa parvekkeella.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset