*

tmopieppo

Historia

Pirtupullot ratkaisivat sotakoulun paikan

Antti Tuuri kertoo uudessa dokumenttiromaanissaan (Tammikuu 18, Otava 2017), miten Ahto Sippola ja Aksel Bergman perustivat sotakoulua Etelä-Pohjanmaalle loppuvuonna 1917. Historiallisiin faktoihin perustuvaa kertomusta lukee kuin veijariromaania. Tragikoomisia piirteitä on kosolti.

Bergman oli määrätty etsimään sotakoululle sopiva paikka, jonka piti olla tarpeeksi kaukana venäläisistä varuskunnista, joita Pohjanmaallakin oli useita. Asia haluttiin pitää piilossa venäläisten häirinnältä.

Everstinnan elämää hullussa maailmassa

Olin niin tohkeissani Rosa Liksomin uudesta kirjasta (Rosa Liksom: Everstinna, Like 2017), että ryhdyin lukemaan romaania ilman mitään ennakkotietoa siitä, mistä on kysymys. Vasta lukiessa hiipi mieleen ajatus, että kirjan täytyy perustua todellisen henkilön elämään.

Everstinnan viimeiseltä sivulta sain vihjeen. Kirjailija esittää kiitokset muutamille henkilöille, joista ensimmäisenä on Annikki Kariniemi-Willamo-Heikanmaa. Annikki Kariniemen (1913-1984) muistin hämärästi lappilaisena värikkäänä kirjailijana.

Sortovaltaa vastaan sanoin ja sävelin

Tällä viikolla on vietetty tietokirjaviikkoa. Se huipentuu sunnuntaina (3.9.2017) valtakunnalliseen Lue tietokirjaa! -päivään, joka kannustaa ihmisiä lukemaan tietokirjoja.

Otin vinkistä vaarin ja luin uuden tietokirjan, joka sopii hyvin myös Suomi 100 -teemaan (Minna Maijala: Kultakauden maanalainen vastarinta, Otava 2017). Kirjan alaotsikko kertoo enemmän mistä on kysymys: Sortokauden taisto isänmaan ja sananvapauden puolesta.

Tohtori Jorma Heikkilän tapaus

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Jorma Heikkilä, 75, on mielenkiintoinen tapaus. Itse en ole häntä koskaan tavannut, mutta tiedän miehen.

Kun Heikkilä jäi vuonna 2006 eläkkeelle Neste Oilin Porvoon tuotantolaitoksen ylilääkärin toimesta, hän ryhtyi kirjailijaksi. Hän on julkaissut jo useita kirjoja ja lisää on tulossa. Vimpeli ja Etelä-Pohjanmaan Järviseutu ovat keskeisiä Heikkilän kirjoissa.

Turun vanhin röökinurkka?

Aboa Vetus & Ars Novan kesän kaivaukset ovat jatkuneet menestyksekkäästi jo yli kaksi kuukautta. Siinä ajassa tutkimusalueelle on avattu kaksi 2x6 metrin kokoista kaivantoa, joista toisessa on saatu esiin Turun palossa vuonna 1827 tuhoutuneen kivitalon seinä. Talo on kuitenkin paljon paloa vanhempi, koska se näkyy jo 1740-luvun alun kartalla. Löytöjen perusteella sama rakennus on ollut pystyssä jo 1600-luvulla.
 

Kuka korjaa Otto Villen datshaa?

Tein viikonloppumatkan Karjalankannakselle, Terijoelle, ja sen lähiympäristöön. Tarunhohtoinen Terijoki hiekkarantoineen on ollut todellinen kulttuurien sulatusuuni.

Parhaimmillaan suomalainen, pietarinvenäläinen ja suomenruotsalainen kulttuuri ovat rikastuttaneet toisiaan. Ja pahimmillaan on sodittu. Toiseen maailmansotaan asti alue oli pääosin suomalaisten asuttama. Nyt kaduilla ei kuule juuri muuta kuin venäjää.

Itsenäisyyden vuosikymmenten merkittävimmät alukset: Jäänmurtaja Voima 1954

Pohdittaessa merkittäviä aluksia itsenäisyyden vuosikymmeniltä jäänmurtaja Voima on helppo nostaa esille. Jäänmurtaja Voima oli teknologisesti aikansa huippua edustanut jäänmurtaja josta tuli myös vientituote Neuvostoliittoon ja Ruotsiin. Aluksen työura on kattanut jo 63 vuotta - yli puolet itsenäisyyden ajasta - ja eläköityminenkin tapahtunee ilmeisesti vasta 2020-luvun lopulla.

Saksanniemen marssi löytyi peltilaatikosta

Saksanniemen marssin ensimmäinen säkeistö kertoo ytimekkäästi, mistä Suomessa oli kyse itsenäisyyden alkuvaiheissa.

Suomi vuonna seitsentoista

järjestyst´ ol´ vailla.

Punarosvot ryssän kanssa

hääräs kaikkialla.

Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko,

Lapuan ja Härmän loukko,

Vöyri, Kauhava ja muut!

Suomessa vallitsi sekasorto. Sitä hillitsemään perustettiin syksyllä 1917 Porvooseen Saksanniemen järjestyslipusto kouluttamaan maahan omia poliisijoukkoja.

Baltiansaksalaisten jalanjäljillä

Pääsin taas seikkailemaan tyttöystäväni kanssa Baltiaan, palattuani Suomeen vain muutamaa viikkoa aiemmin Iraniin, Ukrainaan ja Ruotsiin kohdistuneilta tutkimusmatkoiltani. Uusi kesätyöni suomalaisten viinaturistien ja virolaisten raksamiesten lähtöselvittäjänä on samalla taannut paitsi läpileikkauksen yhteiskuntamme eri kerrostumiin, myös kertauksen etenkin viron ja latvian alkeiskielioppiin.

Paikallishistoriaa parhaimmillaan

Alajärven yhteiskoulun entinen rehtori ja historianopettaja Toivo Kivipelto ottaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen maanläheisen näkökulman. Hän tarkastelee uudessa kirjassaan ("Uusi ukaasi on tullut" - Alajärvi itsenäisyyttä rakentamassa, 2017) kansallista heräämistä ruohonjuuritasolta, Etelä-Pohjanmaan Järviseudun (Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lehtimäki, Soini, Vimpeli) pienten kuntien vinkkelistä.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä